Brändin ilmeen johtaminen

Luin Juha Pohjolan tämän vuoden teoksen nimeltään ”Brändin ilmeen johtaminen”. Mitä on brändi? Ensimmäisenä nousee mieleen väri. Coca-Colaan yhdistetään helposti punainen värimaailma, ja varsinkin näin joulunaikaan, ei voi olla huomaamatta Coca-Colan TV-mainosta, jossa joulupukki poroineen nauttii kyseistä virvoitusjuomaa.
Mutta väri on vain pintaraapaisu siitä, mitä brändi todellisuudessa pitää nykypäivänä sisällään. Coca-Colan tullessa markkinoille, kohta noin 135 vuotta sitten, asiat olivat paljon suoraviivaisempia ja mutkattomampia. Nykypäivänä yhtä vankan brändin rakentamiseen tarvitaan paljon muutakin, kuin miellyttävä värimaailma pakkauksiin, tai tunteisiin vetoavaa TV-mainontaa. Vuonna 2019 elämme aikaa, jolloin kaikki tapahtuu tässä ja nyt. Ihmiset reagoivat välittömästi uusiin muutoksiin, positiiviset asiat saavat paljon näkyvyyttä, negatiiviset vielä enemmän. Tämä on nostanut brändistä vastaavat henkilöt varpailleen, ja saanut aikaan tietynlaista varovaisuutta, ettei haluttu tulos kääntyisi päälaelleen.
Miten brändiä tulisi rakentaa? Ensin tarvitaan henkilö, mielellään useampi. Tämän jälkeen, kun työryhmä on nimitetty vastaamaan vastuullisesta (tai miksei myös vastuuttomasta) työtehtävästään, on hyvä selvittää brändiä kantavan yrityksen pitkäaikaistavoite, sekä myös lyhyemmän tähtäimen tavoitteet.  Lyhyemmän tähtäimen tavoitteista voidaan ottaa osaksi brändin pitemmän tähtäimen tavoitteita joitain hyväksi havaittuja elementtejä, kuten nykypäivänä esimerkiksi vastuullisuus ilmastotalkoissa. Ilmastonmuutos on esimerkiksi Coca-Colan elinkaaren pituudessa mitattuna varsin uusi tulokas, mutta jo nykypäivänä tekijä, joka varmasti ratkaisee seuraavina vuosina useamman ison brändin tulevaisuudesta.
Mutta! Vaikka ilmastonmuutoksen haittavaikutuksien minimointi onkin juuri nyt pop, se ei tarkoita sitä, että jokaisen yrittäjän tulee alkaa rakentaa brändiään kohti hiilijalanjäljetöntä, luomutuotantoa suosivaa toimintaa, vaan jokaisen yrittäjän tai brändistä vastuussa olevan henkilön tulee tunnistaa itselleen relevantit asiat, jotka toimivat tukipilareina seuraaville lyhyen tähtäimen tavoitteille.
Myös erilaisuus koetaan hyödyksi ja haitaksi. Esimerkiksi kuluttajatuotteita valmistava yritys kohtaa varmasti oman tuotesegmenttinsä rajoitukset ja eniten käytetyt elementit. Nämä eniten käytetyt elementit voivat olla esimerkiksi pakkausten muoto. Jos maitoa alkaa myymään moottoriöljylle ominaisessa pakkauksessa, se tuskin myy. Mutta jos tuudittautuu siihen, että maitopurkin tulee olla valkoinen, litran tilavuudessa oleva kartonkilaatikko, tuote tuskin erottuu edukseen, koska vastaavia on jo pilvin pimein.
Kirjassa esiteltiin nykypäivän brändinrakentajalle työkalu nimeltä design management, joka pitää sisällään neljään eri kategoriaan jaetut vaikutusalueet. Tapa toimia, toimintaympäristö, viestintä sekä tuote itse. Näiden alapuolelle jaetaan vielä keinot vaikuttavat jokaiseen vaikutusalueeseen, halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tärkeimmiksi kolahduksiksi kirjasta haluaisin nostaa kestävän brändin rakentamisen monipuoliset mahdollisuudet erottua edukseen, sen lyhyen aikavälin tavoitteiden potentiaalisuuden osana kestävää brändiä, sekä sen, että brändin mainetta rakennetaan suhteessa kauan siihen, kuinka nopeasti sen voi menettää.

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *