The Art of Minimalism

The Art of Minimalism

Olivia Telford

Löysin kirjan kaverin kirjahyllystä ja lainasin sitä odottamatta paljoa, mutta kirja oli alussa yllättävän kiinnostava.

Mitä opin.

Pienikin onnistuminen auttaa jatkamaan eteenpäin esimerkiksi pedin petaaminen aamulla voi parantaa aamua huomattavasti.

Ihminen on tapojensa orja ja kerää likaa tavaraa, jos vaikka sitä sattuisikin tarvitsemaan.

Järjestelmällisyys auttaa pysymään asioiden päällä, esimerkiksi tiskaaminen joka ilta jotta keittiö on siisti aamulla.

Mitä vien käytäntöön

Luoda rutiini arkeen jotta päivät sujuisivat paremmin

Good Luck Have Fun – The rise of eSports

Good Luck Have Fun

 Roland Li

Luin kirjan koska olen kiinnostunut esportsista ja kirja kertoo hyvin esprotsin alkuajoista 1972 aina 2015 vuoteen saakka ja käy läpi tärkeimmät kehitykset matkan varrella, Counter Striken synnyn, Starcraft 2 kehityksen ja Twichin perustamisen. Kirjassa kerrotaan myös esportsiin kohdistuvien pelien vaikeuksista, kuten esimerkiksi Warcraft III josta en ollut ennen kuullutkaan.

Mitä opin?

Kiinnostavia asioista esportsin historiasta.

 

Mitä vien käytäntöön?

En suoraan mitäään, mutta kirjan historiasta voi olla hyötyä tulevaisuudessa

The eSports market and eSports sponsoring

E-urheilu?
Ei tarvitse mennä kovin paljoa ajassa taaksepäin, kun e-urheilu oli vielä tuntematon käsite, ja maailmanmestaruusottelut videopeleistä tuntuivat suunnattomalta ajanhaaskaukselta. Kuitenkin kilpailullisten pelimuotojen saavuttama suuri suosio on mahdollistanut pelien eliittitasolla operoivien pelaajien toimeentulon kokonaan pelaamalla – eikä ihan pienellä summalla.
Mistä kaikki on oikein lähtenyt liikkeelle?
Suoratoistopalveluiden, kuten Twitchin ja YouTuben avulla, useat videopeleistä kiinnostuneet ovat voineet seurata jo pitemmän aikaa pelaajia ympäri maailmaa, jotka kykenevät tekemään paineen alla ennennäkemättömiä ratkaisuja ja kantamaan voiton joukkueen puolelle. Tämä on nostanut tiettyjä pelaajia pelaajakansan tietoisuuteen, ja todennäköisestä on, että menestyksekäs ura soolopelaajana nostaa hänet yhteen vaikuttavista ammattilaisjoukkueista. Ammattilaisjoukkueet ovat nimensä veroisia myös e-urheilun alalla. Joukkueet treenaavat yhdessä niin pelin sisällä, kuin sen ulkopuolella. Vaikka e-urheilu ei mittaa välttämättä fyysistä suorituskapasiteettia, se mittaa sen sijaan yksilön ja joukkueen yhteen sointuvia kognitiivisia taitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä ja havainnointia tilanteessa, jossa sekunnin murto-osa voi tehdä suuren merkityksen.
Vaikuttavana tekijänä nykypäivän e-urheilussa on tietenkin sen laajuus. Nykypäivänä kun järjestetään maailman huipulla trendaavien videopelejen maailmanmestaruusturnauksia, niitä seuraa ympäri maailmaa miljoonia ihmisiä. Monet yritykset ovat huomanneet tämän, ja haluavat tietenkin osansa potentiaalista näkyvyyttä, mikä tarkoittaa resurssien ohjaamista kohti e-urheilun kokonaisuutta. Aikaisemmin e-urheiluun liittyvissa tapahtumissa oli tyypillisesti esillä tietokonekomponenttien valmistajia, energiajuomabrändejä ja oleellisia oheistuotteita myyviä yrityksiä. Nykypäivänä tapahtumissa ja niiden suoratoistopalveluiden tarjoamassa mainonnassa esiintyy paljon ns. epäoleellista mainontaa, kuten henkilöautojen mainosvideoita. E-urheilu toimii konseptina hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi urheilutapahtumat, ainoastaan laajemmalla alueella.

Vuoden 2019 Salo Gaming Expossa huomasimme vastaavanlaisen ilmiön. Pääturnauksemme tapahtumassa oli Counter-Strike Global Offensive, johon olimme kiinnittäneet 1000e pääpalkinnon. Pelaajamäärä kasvoi lähes sadalla pelaajalla viime vuoteen verrattuna, ja sen verran turnaukseen osallistui myös pelaajia. Vastaavanlaisesti huomasimme mielenkiinnon puutteellisuuden sellaisia turnauksia kohtaan, joissa ei ollut rahallista palkintoa.

Uusi neuvotteluvalta

Lukupiirimme yhteydessä, toisen kirjaryhmän puolelta nousi esiin neuvottelutaitoja käsittelevä teos ”Uusi neuvotteluvalta”, kirjoittanut Juhana Torkki ja Sami Miettinen. Heidän kirjaryhmän esitelmässä nousi esiin neljän perustaidon kartta, joiden perusteellisen sisäistämisen koen erittäin tärkeäksi itselleni, pyrkiessäni kohti myyntineuvottelijan toimenkuvaa.

Ennen työtoimieni aloittamista, halusin taas nostaa itselleni tuoreeseen muistiin hyväksi havaittuja keinoja neuvottelutilanteissa, sekä keinoja, joiden avulla pystyn vakuuttamaan uudet potentiaaliset asiakkaat.

Ensimmäisenä neuvottelun peruskeinona on valta. Tulevissa neuvotteluissani tulen varmasti olemaan lähtökohdiltani vähemmän valtaa omaava henkilö, sillä tulen edustamaan suhteellisen tuoretta yritystä, jossa kaikki vaikuttavat jäsenet ovat nuoria opiskelijoita. Tulen varmasti kokemaan asennetta, jossa kokemustamme vähätellään, sekä hintapolitiikkaa pidetään kohtuuttomana verraten siihen, mitä olemme saaneet aikaan. Olen kohdannut vähättelyä jo aikaisemmassa työssäni b2c alueella, jonka painoarvon minimoimisessa olen havainnut hyväksi keinoksi huumorin. Hyökkäävää sekä toisen neuvottelussa olevan henkilön arvoa syövää vähättelyä on helppo keino keventää esimerkiksi pienellä naurahduksella tai hymähdyksellä, joka tekee tilanteesta vähemmän uhkaavan, sekä toimittaa vasta-argumentti tai fakta, joka vie tilannetta eteenpäin, pysähtymättä neuvotteluille epäedulliseen tilanteeseen. Vaikka ennakkoluuloja tulee esiintymään varmasti, koen ne mahdollisuuksina parantaa lähtökohtiani vallan saavuttamiseksi neuvottelutilanteissa. Kirjassa esitetyissä keinoissa painotetaan paljon sanattoman viestinnän arvoa, sekä kehonkielen tärkeyttä. Myönnän olevani huono muistamaan kehonkielen välittämää viestiä, varsinkin tilanteissa, joissa koen huomion olevan muualla kuin itsessäni.
Toisena neuvotteluissa esiin nousevana keinona on analyyttisyys. Tämä on keino, jolla neuvottelupöytään tuodaan kovaa faktaa, tilastoja sekä tavoitteellisuuden tärkeys kummallekin osapuolelle selväksi. Koen analyyttisyyden olevan loistava työkalu silloin, kun kyseessä olevaan tuotteeseen liitetään kyky mitata sen ominaisuuksia. Esimerkiksi komponenttien kestävyys, sosiaalisen median saavuttama näkyvyys tai säästäminen tuotannon asioissa. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi brändiä vahvistavat verkkosivut, rahaa vastaan saavutettu uskollisuus asiakaskunnassa olisi huomattavasti hankalampi mitata tilastoissa.
Kolmantena keinona kirjassa esiintyy sosiaalisuus. Neuvottelutilanteet ovat ihmisten välisiä dialogeja, joissa tärkeimpänä tekijänä on vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta ja luotettavalta. Luotettavuuden saavuttamiseksi on hyväksi havaittu keino esittää huumoria, joka ei millään tavalla satuta kummankaan intressejä, vähentäen niiden painoarvoa. Myös aitous on rakentava tekijä. Ihminen, ketä ei luonnostaan ole supersosiaalinen, mutta haluaa vaikuttaa siltä, voi vahingossa vetää roolin liian pitkälle, jolloin neuvotteluissa mukana oleva vastahenkilö saa niskaotteen neuvottelujen päävetäjänä ja suunnannäyttäjänä. Chris Widenerin kirjan ”How to talk to anybody, anytime, anywhere” luettuani sisäistin sen, että ihmisten ei tarvitse olla kiinnostavia, riittää kun itse olet kiinnostunut. Sosiaalisuutta tukevana tekijänä, sekä keskusteluun heittäytymistä helpottavana tekijänä on kysymysten kysyminen, jotka saavat vastapuolen laskemaan suojaustaan ja varautuneisuuttaan, ja keskustelemaan heille itselleen läheisistä ja mielenkiintoisista asioista. Näistä asioista voi helposti tehdä johtopäätöksiä, jotka vaikuttavat lopputulokseen neuvotteluissanne.
Neljäntenä keinoista esiintyy periaatteellisuus. Suomalaisessa kulttuurissa koen sen olevan erittäin lähellä yritystoiminnan keskipistettä, varsinkin pienemmissä, yrittäjävetoisissa yrityksissä. Pienemmissä yrityksissä maine on ratkaiseva tekijä sen asiakaskunnan laajuudessa, ja maineen menettäminen vilppiä harjoittamalla on nykypäivänä erittäin helppoa. Periaatteeton toiminta on haitallista kaikille sitä harjoittaville yrityksille, sekä yhteistyökumppaneille, joka ei tarjoa mahdollisuutta kestävään menestykseen ja pitkäkestoiseen toimintaan.

Työkaluna Discord

Nykypäivänä kaikki tuntevat Skypen. Yksi ensimmäisistä tietokoneelle saatavissa olevista verkkopuheluohjelmista, joiden pääsääntöinen käyttö keskittyy video- sekä äänipuheluihin verkossa. Skypen perusideana toimiva, verkossa käytävä keskustelu (VoIP = Voice over Internet Protocol) mahdollistaa reaaliaikaisen puhelun IP-osoitteiden välillä, joka on mahdollista yhdistää myös perinteiseen puhelinverkkoon. Tyypillisesti Skype on käytössä yrityksissä, jotka käyttävät yrityksille suunnattua versiota neuvotteluissa ja kokouksissa, jos työvoima on jakautunut suurelle alueelle, eikä fyysinen läsnäolo ole mahdollista.
Vuosien varrella, kun videopeliyhteisöt ja kilpailulliset videopelit ovat kasvaneet eksponentiaalisesti laajuudessaan, on niiden vanavedessä kulkenut ja kehittynyt myös ohjeisohjelmia niiden tueksi.
Discord on yksi niistä palveluista, jota monet pelaajat ovat tottuneet käyttämään ratkaisuna kommunikaatioon videopelien aikana. Discordia kehittäessä, sen konseptin luoja Jason Citron halusi kehittää sovelluksen, jossa olisi mahdollisimman pieni viive muihin VoIP-sovelluksiin verrattuna. Pieni viive ohjelmaa operoidessa on tarpeellinen varsinkin kilpailullisissa pelimuodoissa, joissa informaation kulkemisen estyminen tai hidastuminen muutamilla sekunneilla voi olla lopputuloksen puolesta ratkaisevaa.
Discord on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä palvelu, joka mahdollistaa keskustelun pienellä viiveajalla. Discord pitää sisällään mahdollisuuden lisätä kaverit ja tuttavat helposti kaverilistallesi nimimerkin ja nelikirjaimisen numeroyhdistelmän avulla, joiden toimintaa pystyt seuraamaan Discordista. Discord tarjoaa mahdollisuuden luoda kohderyhmälle tarkoitetun kanavan, jossa keskustelu on mahdollista niin chat versiona, kuin myös ryhmäpuheluna. Chatkanava on oiva esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, kun jokaiselle esimerkiksi projektiryhmässä työskentelevälle on tarve toimittaa tieto muutoksista tai kiireellisistä tarpeista. Tiedostojen tai tietojen jakaminen tietylle chatkanavalle helpottaa tiedon kulkemista, sekä pienentää riskiä materiaalien katoamisen varalta. Edellä mainitut keskustelumahdollisuudet ovat selkeästi merkitty sovelluksessa, sekä niissä on selkeästi esitetty risuaita (#) sekä Windowsissa tuttu äänenvoimakkuuden säätömahdollisuutta kuvaava merkki, kuvaavat keskustelukanavien yhteydenpidon keinoa. Discord on mahdollista ladata niin tietokoneelle sovelluksena, kuin myös puhelimelle applikaation muodossa. Samat palvelumahdollisuudet pätevät jokaisella toteutuspohjalla, joten osallistuminen tietokoneiden välityksellä käytävään keskusteluun on mahdollista myös mobiililaitteella.
Discord on ollut osana osuuskuntamme toimintaa palavereissa, jolloin olemme kerääntyneet sinne keskustelemaan asioista, fyysisen läsnäolon sijaan. Vahvemman kosketuksen Discordiin sain projektimme Salo Gaming Expon myötä, jossa tapahtumalla on oma kanava, jota käytetään tiedotuksessa ajankohtaisista asioista liittyen tapahtumaan, sekä tapahtuman aikana aikatauluista ynnä muista kiireellisistä ja tärkeistä asioista. Kanava on myös mitä mainioin keino saavuttaa tapahtumalle uskolliset pelaajat, jossa voi seuraajakunnalle tarjota esimerkiksi tapahtuman yhteistyökumppaneiden mainosmateriaalia sekä erikoistarjouksia.

Brändin ilmeen johtaminen

Luin Juha Pohjolan tämän vuoden teoksen nimeltään ”Brändin ilmeen johtaminen”. Mitä on brändi? Ensimmäisenä nousee mieleen väri. Coca-Colaan yhdistetään helposti punainen värimaailma, ja varsinkin näin joulunaikaan, ei voi olla huomaamatta Coca-Colan TV-mainosta, jossa joulupukki poroineen nauttii kyseistä virvoitusjuomaa.
Mutta väri on vain pintaraapaisu siitä, mitä brändi todellisuudessa pitää nykypäivänä sisällään. Coca-Colan tullessa markkinoille, kohta noin 135 vuotta sitten, asiat olivat paljon suoraviivaisempia ja mutkattomampia. Nykypäivänä yhtä vankan brändin rakentamiseen tarvitaan paljon muutakin, kuin miellyttävä värimaailma pakkauksiin, tai tunteisiin vetoavaa TV-mainontaa. Vuonna 2019 elämme aikaa, jolloin kaikki tapahtuu tässä ja nyt. Ihmiset reagoivat välittömästi uusiin muutoksiin, positiiviset asiat saavat paljon näkyvyyttä, negatiiviset vielä enemmän. Tämä on nostanut brändistä vastaavat henkilöt varpailleen, ja saanut aikaan tietynlaista varovaisuutta, ettei haluttu tulos kääntyisi päälaelleen.
Miten brändiä tulisi rakentaa? Ensin tarvitaan henkilö, mielellään useampi. Tämän jälkeen, kun työryhmä on nimitetty vastaamaan vastuullisesta (tai miksei myös vastuuttomasta) työtehtävästään, on hyvä selvittää brändiä kantavan yrityksen pitkäaikaistavoite, sekä myös lyhyemmän tähtäimen tavoitteet.  Lyhyemmän tähtäimen tavoitteista voidaan ottaa osaksi brändin pitemmän tähtäimen tavoitteita joitain hyväksi havaittuja elementtejä, kuten nykypäivänä esimerkiksi vastuullisuus ilmastotalkoissa. Ilmastonmuutos on esimerkiksi Coca-Colan elinkaaren pituudessa mitattuna varsin uusi tulokas, mutta jo nykypäivänä tekijä, joka varmasti ratkaisee seuraavina vuosina useamman ison brändin tulevaisuudesta.
Mutta! Vaikka ilmastonmuutoksen haittavaikutuksien minimointi onkin juuri nyt pop, se ei tarkoita sitä, että jokaisen yrittäjän tulee alkaa rakentaa brändiään kohti hiilijalanjäljetöntä, luomutuotantoa suosivaa toimintaa, vaan jokaisen yrittäjän tai brändistä vastuussa olevan henkilön tulee tunnistaa itselleen relevantit asiat, jotka toimivat tukipilareina seuraaville lyhyen tähtäimen tavoitteille.
Myös erilaisuus koetaan hyödyksi ja haitaksi. Esimerkiksi kuluttajatuotteita valmistava yritys kohtaa varmasti oman tuotesegmenttinsä rajoitukset ja eniten käytetyt elementit. Nämä eniten käytetyt elementit voivat olla esimerkiksi pakkausten muoto. Jos maitoa alkaa myymään moottoriöljylle ominaisessa pakkauksessa, se tuskin myy. Mutta jos tuudittautuu siihen, että maitopurkin tulee olla valkoinen, litran tilavuudessa oleva kartonkilaatikko, tuote tuskin erottuu edukseen, koska vastaavia on jo pilvin pimein.
Kirjassa esiteltiin nykypäivän brändinrakentajalle työkalu nimeltä design management, joka pitää sisällään neljään eri kategoriaan jaetut vaikutusalueet. Tapa toimia, toimintaympäristö, viestintä sekä tuote itse. Näiden alapuolelle jaetaan vielä keinot vaikuttavat jokaiseen vaikutusalueeseen, halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tärkeimmiksi kolahduksiksi kirjasta haluaisin nostaa kestävän brändin rakentamisen monipuoliset mahdollisuudet erottua edukseen, sen lyhyen aikavälin tavoitteiden potentiaalisuuden osana kestävää brändiä, sekä sen, että brändin mainetta rakennetaan suhteessa kauan siihen, kuinka nopeasti sen voi menettää.

The esports market

Kirja: The eSports Market and eSports Sponsoring
Kirjailija: Julian Heinz Anton Ströh

Järjestämässämme pelitapahtumassa oli tänä vuonna 1000€ turnauspalkinto, joka herätti paljon kiinnostusta. Kirja on lyhyt katsaus esportsiin ja esportsin ympärillä pyörivään rahaan ja sponsorointiin. Kirjassa käsiteltäviä teemoja pystyi peilaamaan omaan tapahtumaamme, kirja herätti myös uusi ajatuksia.

Unstoppable teams

Kirja: Unstoppable Teams
Kirjailija: Alden Mills

Kirjan kirjoittaja Alden Mills käytti 30 vuotta elämästään tiimien rakentamiseen. Hän aloitti uransa lukion soutujoukkoeesta ja lopulta johti kolmea SEAL-joukkoetta. Hän on expertti tiimissä toimimisessa ja tiimin hyödyn maksimoimisessa. Kaikissa tiimeissä on alasta riippumatta avainasioita, jotka nostavat tiimin uudelle tasolle. Tradenomien on suotuisaa hyödyntää näitä ajatuksia parhaansa mukaan.

Brändin ilmeen johtaminen

                                      Kirja: Brändin ilmeen johtaminen (2019)
                                      Kirjailija: Juha Pohjola


Brändin ilmeen johtaminen on hyvä kirja jokaiselle tradenomille. Tänä vuonna julkaistu kirja on hyvin ajankohtainen, brändi on nykyään muutakin, kuin toistuvien visuaalisten elementtien käyttöä. Brändi on kuluttajan kokonaisvaltainen kuva tuotteesta ja yrityksestä, ”päälleliimatulla” brändillä ei pärjää enää pitkälle.

Brändin ilmeen johtaminen, Pohjola, Juha,

Luin kirjan valmistaumiseksi projektiin johon kuului brändin markkinointia.

Mitä opin:

Tunteihin liitettävät asiat muistetaan helpommin, kuten yrityksen tarina. Monissa yrityksistä on tarina kuinka pienestä kaikki alkoi.

Digitaalisten mainosten pitää olla huomiota herättäviä, sillä niitä katsotaan vain noin sekunnin ajan ohi selatessa.

Ihmisen oletusten huomioon on myös tärkeää. Esimerkiksi Maitopurkin tulee näyttää maitopurkilta.

Sosiaalinen media tuhoaa luotettavuutta todella nopeasti. Maineen rakentaminen kestää, mutta sen voi menettää päivässä. Yritysten on oltava läpinäkyviä, eikä harhaanjohtavia mainoksia kannata käyttää.