Johtajuuden ristiriidat

Johtajuuden ristiriidat

 

Johtajuuden ristiriidat, kirjoittanut Alf Rehn, on kirja, jossa käsitellään johtamisen erilaisia muotoja, jotka eivät välttämättä sovellu ympäripyöreästi jokaiseen johtamista vaativaan tilanteeseen. Kirjassa esitellään esimerkkejä erilaisista tilanteista, joita kirjailija on kohdannut toiminnassaan, ja esittää niiden haavoittuvaisuuksia, sekä omia pohdintojaan niiden kannalta.

Tärkeimmäksi pointiksi itselleni nousi kirjailijan näkemys johtamisen paradoksista: tiettyjä raameja noudattava johtamisen muoto voi soveltua projektiin x, hyödyntämällä suoraviivaista toimintaa selkeiden työohjeiden mukaisesti, vailla soveltuvuuden mahdollisuutta johtamista kokeville henkilöille. Jos samoja raameja ja toimintamalleja noudattaa niiden hyväksi havaitun menestyksen perusteella entisessä toiminnassa, todennäköisesti toiminta tulee lentämään perse edellä puuhun. Hyvän johtajan tulee tunnistaa suoritetun toiminnan luonne, sekä siihen ryhtyvien henkilöiden henkilökohtaiset voimavarat ja vahvuudet. Oikeanlaista toimintamallia tapauskohtaisella projektilla ei tule ikinä olemaan, sillä toiminnassa on usein niin monta liikkuvaa osaa ja muuttuvaa tekijää, ettei paperille kirjattu toimintaohje toimi alkuunkaan. Hyvän johtajan ei tule pelätä epäonnistumista tai epävarmuutta tekemisestä, vaan epäonnistuminen tulee kokea virheenä, josta on varaa kehittyä ja parantaa toimintaa.
Termiä ”johtaja” on hankala kuvailla sanakirjamaisesti täysin oikein. Yhteistä heillä kuitenkin on aina se, että he haluavat tehdä. Johtajalla tulee aina olla itsensä johtaminen kunnossa, sillä ilman tietoisuutta ja päättäväisyyttä omasta toiminnasta, sitä on erittäin hankala vaatia muiltakaan.

Jo ensimmäisestä opintovuodestani Turun Ammattikorkeakoulussa, olen ollut kiinnostunut johtamisesta, sen erilaisista muodoista sekä siitä, kuinka paljon sillä on annettavaa työpaikan tuottavuuden ja yksilön parhaaksi saavuttamisen kannalta. Olen kovasti kiinnostunut TEAL-mallista, jota ohjaa tiimiin kuuluvien yksilöiden vahva itseohjautuvuus. Motivoiva johtaja tarjoaa johdettavaksi saaneen tiiminsä yksilöitä kohti henkilökohtaista kasvua ja kehitystä. Vanhalla tyylillä johtaminen nykyaikaisessa, alati muuttuvassa maailmassa, ei ole kasvun kannalta positiivista. Sen hierarkkinen ja jämähtänyt malli ohjeistaa välittämään vaatimuksia ylemmiltä tahoilta alaspäin, varmistaen rahallisen tavoitteen saavuttamisen, välittämättä yrityksen henkilöstöresurssien käytöstä ja parantamisesta. Itselleni tulee tämänkaltaisesta toiminnasta mieleen ajatusmalliltaan kapeakatseinen, laajentamiseen kykenemätön sekä toiminnaltaan kylmä maailma, jossa työpaikan seinät edustavat lähinnä välinpitämättömyyttä, sekä kiittämättömyyttä työntekijän panostusta kohtaan.

Kaltaisessamme porukassa, joka lähentelee itseohjautuvan tiimin mallia, jokaisen olisi hyvä tiedostaa ja ymmärtää johtajuuden monimuotoisuus. Milloin vaatia tietynkaltaista toimintaa, milloin antaa vapaat kädet ja toteutuslinjaus, parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaikkia muotoja tarvitaan, riippuen työtehtävän luonteesta ja kiireellisyydestä.

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *