Arvon Porukka

Etiikka ja työyhteisö
Jaakko Heinimäki
2018 Helsingin Seudun Kauppakamari
Sielä missä on ihmisiä, on arvoja. Ne ohjaavat toimintaa ja ovat jokaiselle yksilöllisiä. Eroavaisuuksia on aina. Harvemmin löytää jonkun, ketä on täysin sinun kanssa samaa mieltä. Arvojen yhdistäminen työelämään on välttämätöntä. Ne vastaavat tärkeään kysymykseen miksi. Miksi tehdä juuri tätä työtä. Miksi minun työni on merkittävää.
Yrityksen sisällä on usein valmiiksi kaavailtuja arvoja, jotka ohjaavat koko organisaation toimintaa. Ulkoisesti määrättyjen arvojen sisäistäminen omaan toimintaan on usein mahdotonta, jos ne ovat täysin ristiriidassa keskenään. Täten uusia työntekijöitä rekrytoidessa on huomioitava hakijan kyvykkyyden lisäksi myös tämän arvomaailma. Ehdokas, kenen taidot ovat tähtitieteellistä luokkaa ei välttämättä ole yhtä hyvä valinta, kuin B-luokan ehdokas, kenen arvomaailma kohtaa yrityksen kanssa paremmin.
Luonnollisesti työyhteisö tulee luomaan oman arvomaailman itsenäisesti. Ei riitä, että organisaation johto on ladellut muutaman lauseen toimintasuunnitelmaan. Yksilön toimintaa ei ohjaa se, että yritys toimii eettisesti ja kunnioittavasti. Yhteisön on mietittävä, miten pystyy toteuttamaan tämän konkreettisesti eli miten toteuttaa eettisen ja kunnioittavan toiminnan. Tämä tapahtuu hiljaisesti koko toiminnan aikana ja muokkaantuu ajan mukana.
Kun arvomaailmat ovat synkronoituneet keskenään työntekijän ja yrityksen välillä, tulokset ovat kauniita. Mielen ergonomia on kohdillaan työntekijän kokiessaan työnsä merkitykselliseksi. Työ ei ole enää pelkästään rahan vaan merkitysen lähde. Ajan kuluessa olisi yrityksen hyvä muistuttaa alaisiaan siitä, mitä ja miksi tehdään. Näin alkuinnostuksesta ansaittu motivaatio sekä sitoutuneisuus on helpompi säilyttää.
Mielenkiintoista on myös nähdä, miten kansainvälistyminen tulee muokkaamaan tulevaisuuden työpaikkojen arvomaailmoja. On selvää, että samalla alustalla kasvaneet jakavat enemmän yhteisiä arvoja keskenään. Kun pakkaa sekoitetaan erilaisella – mutta ei suinkaan väärällä – tavalla ajatella lopputuloksena voi syntyä jotain maagista.

Sinisen Meren Strategia

W. Chan Kim & Renée Mauborgne
2015, Talentum
Sinisen meren strategia on oivaltava teos, joka haastaa lukiaansa katsomaan markkinoita laajemmasta näkökulmasta ja pohtimaan sen tulevaisuutta. Kirja erottelee markkinan punaiseen ja siniseen mereen. Punaisen meren kuvastaen ruuhkaista markkinatilaa, joka muuttuu päivä päivältä yhä raadollisemmaksi.
Puolestaan sinisellä merellä tarkoitetaan innovaation luomaa uutta markkinatilaa, jossa kilpailua ei ole vielä ehtinyt syntyä. Sinisen meren löytäminen vaatii etsijältään luovuutta ajatella laatikon ulkopuolella sekä strategista päättelykykyä. Kyseinen strategia luo polun puhtaille vesille, eikä lähde kilpailemaan muiden kanssa.
Sinisen meren löytämiseen on kehitetty analyyttisia työkaluja, jotka tutkiskelevat nykymarkkinoita. Näiden tavoitteena on helpottaa navigointia laajentaen yleiskuvaa markkinoista. Näistä työkaluista lyhyesti seuraavissa kappaleissa.
Strategiaporfiilin tarkoituksena on kartoittaa punaisen meren markkinatilaa. Tämän työkalu mahdollistaa syvemmän ymmärryksen kilpailijoiden motiivista ja toimintamallista. Markkinatilan havainnollistaminen antaa suuntaa vaihtoehtoiselle toiminnalle kilpailun sijaan.
Ratkaisevat neljä kysymystä helpottaa uuden arvokäyrän laatimista.
1) Mitä osatekijöitä tulisi supistaa alan normaalitasoon verrattuna?
2) Mitä osatekijöitä tulisi korostaa alan normaalitasoon verrattuna?
3) Mitä alan itsestäänselvyyksiä pitäisi eliminoida?
4) Mitä osatekijöitä tulisi luoda?
Nelikenttä täydentää edellä mainittuja kysymyksiä. Se haastaa tekijäänsä puntaroimaan jokaista kilpailutekijää ja kiinnittämään huomioita niin suuriin kuin myös pieniin yksityiskohtiin. Nelikentän avulla toimintamallien laatiminen ja konkreettisten tavoitteiden asettaminen helpottuu.
Tiivistettynä näiden työkalujen tarkoituksena on herätellä sinisen meren etsijää nykyhetkeen – missä olet nyt, mitä ympärilläsi tapahtuu ja miksi. Ne kannustavat leikittelemään idealla, mitä jos, sekä luomaan villejä ideoita. Näiden kahden skenaarioiden välimatkaa kaventamalla voi löytää utopisen markkinatilan. Sinisen meren pitäminen puhtaana vaatii jatkuvaa kehittymistä sekä hereillä oloa. Vanhoihin tapoihin kangistuminen voi koitua kohtaloksi. Ihmiselle tämän ollessa luontoinen tapa sininen meri on harvinainen, mutta ei mahdoton.

Kung Fu Panda

2008-2016, Dreamworks
Kung Fu Panda on kaunis tarina inhimillisyydestä, itsensä sekä merkityksellisyyden löytämisestä. Kyseinen elokuvasarja pitää sisällään suuria elämän viisauksia, joihin katsoja pystyy samaistumaan iästä huolimatta
Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta itsestään. Tämä muokkaantuu niin sisäisten kuin myös ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksesta. Sillä on suuri rooli elämässä ja se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Elokuvan Po panda koki suurta identiteettikriisiä, sillä tämä ei tiennyt todellista lähtökohtaansa. Po kyseenalaisti lapsuuttaan ja oli periksiantamaton itsensä lyötämisessä. Vastauksen löydettyään tämä ymmärsi, ettei menneisyydellä ole merkitystä nykyhetkeen, sillä tämä itse on kykeneväinen päättämään, mitä polkua lähteä kävelemään.
Tarinan salaisena ainesosana oli itseensä luottaminen. Monesti ihmiset jättävät mahdollisuuksia käyttämättä pelon ja itsetunnon puutteellisuuden takia. Po panda osoitti lapsenomaista hulluutta tarttua tekemiseen välittämättä muiden mielipiteistä tai omasta osaamisesta. Tämä antoi intohimon viedä, kunnes päätyi haluttuunsa päämäärään. Matka sinne ei tapahtunut yksin, vaan tämän ympärillä oli monta hyvää ystävää. Aluksi häntä epäiltiin, mutta osoittaessaan omistaumisensa lajille hän ei enää kulkenut polulla yksin.
Kung Fu Panda opetti katsojalleen ympärillä olevien ihmisten tärkeyttä. Ihminen voi halutessaan kulkea yksin, mutta elämä ei olisi silloin yhtä antoisaa, sillä kasvaakseen tarvitaan myös muita. Elokuvan päävaljakon kehittyminen toimivaksi tiimiksi vaati aikaa ja ymmärrystä. Jokainen jäsen oli erilainen, mutta yhdessä he täydensivät toisiaan.
Yksi tärkeimmistä opeista oli tässä hetkessä eläminen. Menneellä on omat vaikutuksensa ihmiseen, mutta sille ei pidä anta täysiä ohjaksia. Myöskään tulevaisuutta ei pidä murehtia, sillä sitä ei ole olemassa. Unelmoida pitää aina ja ajatus tulevaisuudesta mahdollistaa siihen, mutta monasti ihmiset unohtavat elää tässä hetkessä. Elämä kulkee omalla painollaan suunnitteli sitä kuinka tarkasti tahansa. Tärkeintä on siis elää tässä ja nyt.

Markkinoinnin Käsikirja Yrittäjälle

Juha Wikström
2013, Myllylahti – Tunnin kirja
Nostin tämän kirjan käsiini pohtiessani aihetta pitämääni treenisessioon. Silmäilin sivuja ja luin kirjaa eteenpäin kunnes osuin teoksen ytimeen. Asiakasarvokartta.
Asiaksarvokartta on aloitteleville yritkyksille suositeltu työväline, jonka tarkoituksena on auttaa toiminnan yhtenäisyyden ja selkeyden luomisessa kaikissa kohtaamisissa. Se vastaa neljän kategorian – markkina, yritysbrändi, kohtaaminen, suunta – sisälällä oleviin 12 kysymykseen:
1. Kenelle markkinoit?
2. Ostajien toiveet, tarpeet, haasteet, unelmat.
3. Missä markkinassa yrityksesi on ja missä se voisi olla?
4. Kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet.
5. Yrityksesi ylivoimaiset kilpailuedut.
6. Mitä yrityksesi edustaa eli mikä on sen rooli ostajalle?
7. Yrityksesi erityinen (erilaistava ja merkittävä) arvo asiakkaalle.
8. Yrityksesi tehtävä.
9. Missä yrityksesi kohtaa asiakkaansa?
10. Miten yrityksesi kohtaa asiakkaansa?
11. Miten yrityksesi kohtaa asiakkaansa?
12. Mistä haluat yrityksesi tulevan kuuluisaksi?
Näihin kysymyksiin ei vastata muutamassa tunnissa, vaan niiden purkaminen voi viedä kuukausia. Halusin silti kokeilla työkalua osuuskunnan kesken treeneissä, sillä toiminnan aloittamisen kannalta on tärkeää, että yrityksellä on yhtenäinen näkemys ja lähestyminen asioihin.
Selkeät toimintamallit, säännöt ja arvot sitouttavat työntekijöitä ja parantavat tuloksia. Yritys, jossa jokainen sooloilee omiaan välittämättä yhteisistä arvoista ja tavoitteista, on tuhoon tuomittu. Asiakasarvokartta ohjaa oikeaan suuntaan sekä vetää kaikki yhteiselle viivalle.
Kirjan toisena kolahduksena haluan nostaa esille vaikuttajien tärkeyden markkinonnissa. Varhaisten omaksujien mielekiinnon nappaamisella on suuri vaikutus, sillä heidän perässä seuraa massa. Ensiksi massayleisölle hölmöltä tuntuva asia muuttuu mielenkiintoiseksi, kun muutama yksilö kokeilee tuotetta. Dominoefektin tavoin pian kaikki muutkin käyttävät tuotetta.

Mindful Work

David Gelles
2015, Profilebooks
”How Meditation Is Changing Business From The Inside Out”
Maailman rytmi kiihtyy. Uutisissa ei näytetä mitään hyvää. Ilmasto lämpenee. Poliittinen ilmapiiri on jäätävä. Sotia puhkee kukkaan kuin rikkaruoho. Laskut on maksettava. Deadlinet paukkuu.
Sen suurempaa tutkimusta ei tarvita todetakseen, että tänä päivänä ihminen on erittäin stressaantunut. Vastuu painaa ja tehtävälista ei tunnu loppuvan ikinä. Joskus on vain hyvä pysähtyä. Olla itsekäs ja ottaa oma aika. Elää hidasta elämää.
Nykypäivän trendiksi nousseella mindfulnessilla, eli tietoisuustaidolla tarkoitetaan tietoista läsnäoloa hetkessä. Sisäisten ja ulkoisten tuntemusten tutkiskelua sekä avoimesti antautumista kaikelle sille, mitä kokee juuri nyt. Tietoisuustaito juontaa juurensa buddhalaisesta filosofiasta, mutta se ei sisällä henkisiä tai uskonnolisia piirteitä. Meditaatio on haastavaa eikä siten ole pelkästään rentoutumisharjoite. Se vaatii pitkäjänteistä harjoittelua ja itsekuria.
Pitkään meditaatiota harjoittaneet ihmiset kokevat elävänsä enemmän hallittua elämää. Heillä on käytössään työkalu, jolla he kykenevät vähentämään ulkoisten kuin myös sisäisten paineiden aiheuttamaa stressiä. Mieli on suoraan kytköksissä ihmisen terveyteen. Tämä on tullut ilmi tutkimuksissa, joissa osalle sairastaville potilaista määrättiin lääkitysten lisäksi meditaatioharjoitteitta. Verrattuna muihin potilaisiin, meditoivat paranivat nopeammin.
Mindful Work -teoksessa pohdittiin mediataation tuomia hyötyjä työpaikoilla. Monet trendikkäät yritykset kuten Facebook ja Google ovat sisäistäneet mindfulness-ohjelmia kiinteäksi osaksi toimintaansa. Näiden ohjelmien tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, lisätä sitoutuneisuutta ja viihtyvyyttä sekä kasvattaa tuloksia. Kun yksilö voi hyvin, koko yhteisö voi hyvin.
Monilla yrityksillä on työhyvinvoinnin kannalta parantamisen varaa. Tämän huomaa yleisestä ilmapiiristä työmarkkinoilla. Burnout eli loppunkuluminen tuntuu olevan luontainen osa työelämänkaarta sekä työpsykologilla käymisestä on tullut yleinen normi. Ihmisestä puristetaan kaikki hyöty irti ajattelematta sen pidemmälle. Kiinnittämällä huomiota yksilön tarpeisiin sekä antamalla työkalut niiden täydentämiseen on ratkaisu monelle ongelmalle. Investoimalla työhyvinvointiin tänään voi säästää pidemmän tähtäimen kuluilta.
Tulevaisuudesa olisi hienoa nähdä yritysten ottavan mallia kyseisen trendin edelläkävijöistä. Tietoisuustaidon hyödyistä ei voi lähetä kiistelemään, niistä ollen konkreettisia todisteita. Meditaatio ei ole tarkoitettu vain hipeille ja hihhuleille, vaan kaikille. Se antaa mahdollisuuden inhimillisyyteen tässä hektisessä maailmassa. Sen ei tarvitse olla aikaa vievää maassa istumista, vaan itselleen hetken suomista. Omiin tarpeisiin keskittymistä sekä syvään henkeen ottamista.

Yksin Työskentelevän Opas

Tiina Torpaa – 2013 Talentum

Yrittäjä on itsensä pomo. Ketään ei ole potkimassa sinua liikkeelle, kun hetkellinen laiskotus iskee. Yrittäjä on siis itse vastuussa omasta toiminnastaan. Yrittäjyys on elämäntapa, siksi se ei sovi kaikille. Yrittäjähenkisyys puolestaan on kaikille hyödyllinen termi.

Yksin ihminen on hukassa. Välillä voi tuntua siltä, ettei tiedä ollenkaan, miten toimia seuraavaksi. Aloitteen tekeminen on haastavaa ja turhauttavaa. Yksin työskentelevällä on haasteenaa ryhtyä toimeen. Ympärillä ei ole valmista formaattia, mistä kopioida. Kaikki toiminta pitää luoda nollasta. Yksin työskentelevän oppaassa käydään läpi neuvoja näidne haasteiden päihittämiseen. Miten aloittaa työt, miten tehdä omasta työstään kannattavaa, miten selviytyä.

 

Kilpailua on aina joka puolella alasta riippumatta. Kirjassa korostettiin tärkeyttä luottaa omaan tekemiseen. Ei ole sattumaa, että on ajautunut tekemään juuri sitä, mitä tekeekin. Täytyy luottaa sen tarkoitukseen. Jatkuvalla kehittymisellä sekä tiedon hakemisella kykenee pitämään itsensä pinnalla. Tyytymisellä ja omaan tekemiseen sokaistumisella on vaaransa.

Yksin työskentelevän on pidettävä itse itsensä ajan tasalla. Laajalla verkostolla on suuret hyödyt. Juorujen tavoin uudet trendit tavoittuvat nopeammin ja tiedon sekä osaamisen löytäminen helpottuu. Verkoston voisi kuvitella olevan hätärengas myrskyisellä merellä. Sitä ei tarvitse pinnalla olemiseen, mutta se helpottaa suunnattomasti. Mahdollisesti pelastaen hengen.

Yksin työskentelevä ottaa yrittäjän lailla kaikki riskit, niin taloudelliset kuin myös emotionaaliset. Suuressa yrityksessä kuin myös pienemmässä työskentelevän on helppo jakaa ilot ja surut muiden tiimiläisten kanssa. Avun saaminen on myös helpompaa tiimin pelatessa samassa joukkueessa.

Yksin työskennellessä on oltava sujut itsensä kanssa ja tietää, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Tämä vaatii tietynlaista ihmistyyppiä. Niin kuin sanottu, yrittäjyys – varsinkin yksin työskentely ei sovi kaikille.

 

 

Jokainen Tarvitsee Mentorin

Vesa Ristikangas, David Clutterbuck, Jarmo Manner – Kauppakamari, 2014

 

Kognitiivinen oppipoikamalli painottuu yksisuuntaiseen oppimiseen. Harjoitteen mestari tekee työtään ja toinen katsoo sivusta, tehden saman perässä. Tavoitteena, että jonakin päivänä oppipojasta tulisi mestari. Teos ’Jokaine tarvitsee mentorin’ tuo hyvin esille kaksisuuntaisen oppimismallin hyödyn. Mentorisuhteessa kokeneempi asiantuntijan – mentorin – sekä mentoroitavan – aktorin – välillä kulkee niin sanottua hiljaista tietoa. Molemmat ravitsevat toisiaan ja oppivat lisää uusia asioita yhdessä.

Mentorisuhteet ovat vieras käsite nykymaailamassa. Usein vanha työntekijä näkee uuden uhkana omalle asemalleen, vaikka tämän kaltainen tilanne olisi kaunis mahdollisuus mentorisuhteelle. Työmarkkinoille juuri valmistunut voisi tuoda päivittynyttä tietoa vanhemmalle työntekijälle sekä vanha neuvoa alan saloja uudelle. Tämä toisi varmasit kilpailuetua monelle eri yritykselle.

Jotta mentorisuhteesta saisivat kaikki mahdollisimman paljon irti, ihmiskemiat on otettava huomioon. Mentorin on asiantuntijaroolissaan täytettävä pätevyyskriteerit. Tämän on mm. oltava sujut itsensä kanssa, olla halukas oppimaan uutta ja ymmärtää alan salat syvällisesti. Myös aktorin on oltava henkisesti valmis suhteeseen. Epäkypsä ote oppimiseen sekä malttamattomuus voivat luoda kitkaa mentorisuhteessa täten vähentäen kyseisen suhteen pontentiaalisia hyötyjä.

Mentorisuhteessa on hyvä luoda yhteiset pelisäännöt sen toimivuuden parantamisen kannalta. Niin kuin liiketoiminnanssa tavoitteiden asettaminen ja toimintamallien laatiminen hyödyntää kaikkia osapuolia. Tulevaisuudessa olisi hieno nähdä mentorisuhteiden yleistyminen, sillä yhdessä kasvamisella ja oppimisella ei ole koskaan ollut huonoja vaikutuksia.

Markkinoinnin Supertähti

Jeffrey J. Fox – 2005 Rastor Oy
 
 
Markkinoinnin supertähti huijaa lukiaansa ahmimaan teoksen yhdessä päivässä. Oivasti rakennetut kappaleet koukuttavat ja kannustavat lukemaan. Teoksen kirjoittaja on varmasti miettinyt jäsentämistavan kirjan aiheen ympärille – miten menestyä ja koukuttaa asiakas.
 
 
Teoksessa käytiin esimerkein läpi erilaisia neuvoja, miten saada yritys menestymään markkinoinnin voimin. Jeffrey J. Fox korosti kaiken tekemisen olevan markkinointia – asiakaspalvelusta myyntityöhön. Pelkästään yrityksen mainostaminen ostetussa mediassa ei riitä. Markkinoinnin tarkoituksena on mm. luoda mielikuvaa yrityksestä ja sen arvoista sekä synnyttää pysyviä suhteita yrityksen ja asiakkaan välille. Tätä tapatuu liiketoiminnan jokaisessa aspektissa.
 
 
 
Väärä asiakas on aina väärässä ja oikea aina oikeassa. Useasti yritykset tuhlaavat energiaansa markkinoimalla tuotteitaan liian laajasti, vaikka tehokkain tapa on keskittyä yhteen tiettyyn asiaskuntamarginaaliin. Oikean asiakkaan kohdalla myynti sujuu luontevasti, eikä tunnu vastoinmieliseltä tuputtamisella. Ammattimainen ote myyntiin edistää markkinointa ja antaa asiallisen kuvan yrityksestä ruohonjuuritasolla.
 
 
 
Tuotteelle on myös määriteltävä hyötyarvo rahallisen arvon asettamisen helpottamiseksi. Asiakkaan hankkiessa tuotetta tai palvelua on mietittävä, mitä hyötyä tämä siitä saa. Kalliimpi tuote voi pidemmän päälle vähentää asiakkaan kustannuksia tulevaisuudessa, mutta vastaava halvempi tuote voi palvella asiakasta paremmin nykyhetkessä.
 
 
 
Yllämainitut seikat tulivat ilmi Pop Up Salo -projektissamme. Teimme tapahtumaa varten osuuskunnalle omat tuotteet – eukalyptuskoristeen sekä palasaippuan. Tuotteiden myyminen oikean typpiselle asiakkaalle oli tapahtui miltein itsestään eikä pyyntöhintaa tarvinnut perustella. Perinteisyyttä kannattavalle henkilölle koristeiden myyminen oli vaivaannuttavaa. Huomaismme nopeasti, ettei moinen kannata.
 
 
 
Tuntemalla tuotteesi ja sen tuoman todellisen hyödyn, myynti ja markkinointin helpottuu.
 
 
 
Markkinoinnin supertähteys on usean osa-alueen summa. Teoksen monista esimerkeistä päätellen kokemus tuntuu olevan reseptin salainen raaka-aine. Teorian sisällyttäminen tekemiseen vie aikaa, mutta tulokse ovat varmasti sen arvoisia. Suosittelen teoksen lukemista vastaavanlaisten ahaa-elämysten kokemiseen ja matkasi vauhdittamiseen.