Tiimityöstä voimaa – Karl-Magnus Spiik

Tiimityöstä voimaa – Karl Magnus Spiik

Spiikin kirjoittama kirja Tiimityöstä voimaa kertoo tiimityöstä ja sen tärkeydestä. Ensimmäinen luku on johdanto, joka pohjustaa kirjaa. Toisessa luvussa käydään läpi erilaisia tiimejä ja miten pienikin muutos tiimien toiminnassa voi parantaa esimerkiksi yrityksen tulosta.

Kolmannessa luvussa käydään läpi mikä on tiimi. Tässä luvussa henkilökohtaisesti minuun kolahti kuva, joka ei varsinaisesti ollut minkään tutkimuksen tulos ”koska sellaisen tekeminen ja oikean vastauksen saaminen on lähes mahdotonta tiimien erilaisuuksien takia.” Mutta kuva havainnollistaa sen, että tiimin koko vaikuttaa myös tiimin todelliseen toimivuuteen. Jos tiimi on liian suuri, ei kaikki pysty kertomaan todellisia ajatuksiaan kuin ehkä vieruskavereilleen. Jos tiimi on pienempi, tässä kuvassa ihanne luku on 4, jopa 90% ajatuksista kerrotaan muille tiimiläisille.

Kolmannessa luvussa myös käydään läpi tiimin tehtäviä ja vastuualueita. Tässä oli erittäin hyvä tiimin tehtävien ja vastuualueiden määrittelymalli. Tätä mallia voisin käyttää itse apuna esimerkiksi Salo Gaming Expoon liittyvissä tapahtumissa.

Neljäs luku kertoo siitä, että miten tiimitoimintaa voisi lisätä. Esimerkiksi laajentaa vastuualueita, antamalla vapauksia ja järkevien sekä mielekkäiden työkokonaisuuksien laatimisella kehitetään tiimitoimintaa. Tärkeä muistutus luvussa on myös se, että ”hyvin suunniteltu työ on puoliksi tehty”, joka tarkoittaa sitä, että kun tiimi on sopinut tehtävät esimerkiksi edellä mainitulla määrittelymallilla ja kaikki tietävät mitä tulee tehdä, ei synny sekasortoa, joka tietenkin pienentää tiimin tehokkuutta.

Viides luku pohtii, että miksi tarvitsemme tiimityöskentelyä. Tästä luvusta itse en oikein saanut mitään irti.

Kuudes luku kertoo siitä, että asiakas on työnantaja.

Seitsemäs luku kertoo Tiimistä ja me hengestä. Luvun alussa on hyvä esimerkki, miten me henki on tärkeä asia tiimissä. Erilaisuuksien hyväksyminen sekä oman sosiaalisen vastuun hyväksyminen ovat tärkeitä tukipilareita tiimin me hengen luontiin. Luvussa kerrotaan myös miten hankalaa tiimin jäsentä voisi lähestyä. Spiik oli luonut portaikon, jossa kerrotaan erilaisia tapoja miten hankalaa tiimin jäsentä voisi lähestyä. Toivon, etten joudu hyödyntämään tätä portaikkoa koskaan, koska onhan ikävä asia, jos tiimissä on hankala tapaus. Mutta portaikko on tällaisessa tapauksessa hyödyllinen.

Luvussa kahdeksan käsitellään asiaa ”minä tiimin jäsenenä”. Luvussa selvitetään esimerkiksi miten auttaminen, negatiiviuus tai positiivisuus vaikuttaa tiimiin, ja käsitellään paljon esimerkkejä millaisia erilaisia tiiminjäseniä on, sekä sitä, millainen on hyvä tiimin jäsen. Luvussa on hauska pieni testi, millainen työntekijä sinä itse olet. Itse olen suurimmaksi osaksi arvostelija.

Yhdeksäs luku käsittelee aihetta ”johtaminen tiimiorganisaatiossa.” Luvussa käydään läpi, että millainen on hyvä tiimi johtaminen. Minusta itsestäni hyvä johtaminen on melkein aina esimerkillistä, etkä käskemistä. Uutena asiana tuli myös ns. Näkymätön johtaminen.

Kymmenes luku kertoo vielä tiimipalavereista.

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *