Paranoidi optimisti – Näin johdin Nokiaa murroksessa

Kirjoittaja: Catherine Fredman, Risto Siilasmaa
Kustantaja: Tammi
Kirjapisteet:

Yrittäjämäinen johtajuus, paranoidi optimistisuus ja skenaarioajattelu. Tulen keskittymään tässä blogikirjoituksessa näihin kolmeen edellämainittuun asiakokonaisuuteen hyödyntäen kirjaa: Paranoidi optimisti – Näin johdin Nokiaa murroksessa.

Alkuun on hyvä selventää kirjan otsikon merkitys. Siilasmaa kuvaa paranoidia optimismia seuraavalla tavalla: ”Paranoidi optimismi tarkoittaa sitä, että kaiken pelon ja hämmennyksen keskellä voi olla optimisti, koska on vakuuttunut siitä, että käsillä oleviin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Samalla on oltava paranoidi sen suhteen, mikä voi mennä vikaan, näin on varauduttu ongelmiin myös silloin kun muut väittävät, ettei niitä ole.”

Ongelmia tunnistamalla voi pyrkiä välttämään ongelmia. Tunnistamalla ongelman riittävän aikaisessa vaiheessa, voidaan estää pienten ongelmapesäkkeiden kasvaminen hallitsemattomiksi paloiksi. Jatkuva valppaus ja realistinen pelko yhdistettynä myönteiseen asenteeseen ja tulevaisuudenuskoon, luo tehokkuutta ja strategiaan pohjautuvaa toimintaa koko organisaatiossa. Täytyy muistaa, että mitä enemmän pelottaa, sitä kylmempänä pää on pyrittävä pitämään.

Skenaarioajattelu

Skenaarioajattelu auttaa valmistautumisessa tulevaan. Kirjoittamalla ylös kaikki mahdolliset ja mahdottomaltakin tuntuvat tulevat skenaariot, osataan valmistautua jokaiseen skenaarioon niiden edellyttämällä tavalla. Tämä nopeuttaa tilanteeseen tarttumista ja antaa valmiin mallin toimia parhaalla tavalla. Nopea toiminta voi pelastaa yrityksen suuremmalta ongelmalta, johon valmistautumattomuus helpommin johtaa. Niin kauan kuin erilaisia vaihtoehtoja on olemassa, voimme vaikuttaa siihen, millaisien vaihtoehtojen haluamme toteutuvan. Tiimin sisäisen kulttuurin tulee olla sellainen, että kaikki ovat valmiita keskustelemaan avoimesti ja rehellisesti pahimmistakin skenaarioista, jotka voivat tapahtua. Tällaisen kulttuurin syntyminen edellyttää kehittynyttä ja vahvaa luottamusta tiimin jäsenten välillä.

”Luottamus on öljy, joka saa asiat luistamaan. Luottamus on polttoaine, joka pitää liikkeessä.”

Yrittäjämäinen johtajuus

Yrittäjämäinen johtajuus on ajattelumalli, jonka omaksumisesta on jokaiselle hyötyä. Kannattaa miettiä myös viittä kohtaa, joita pohdin tekstissäni Kung Fu Panda. Yrittäjämäinen johtajuus auttaa ymmärtämään muuttuvaa nykymaailmaa ja sopeutumaan muutoksiin. Jokainen voi soveltaa yrittäjämäistä johtajuutta työtehtävästään tai asemastaan riippumatta. Eri osatekijöiden hahmottaminen ja sisäistäminen on tärkeää, sillä niistä jokainen linkittyy toisiinsa sekä auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. 

Yrittäjämäinen johtajuus koostuu seuraavista kymmenestä osatekijästä:

1. Vastuuntunto

Vastuuntuntoinen, yrittäjämäinen johtaja välittää aidosti yrityksen liiketoiminnasta, kollegoista, tuotteista ja asiakkaistaan, eli kaikesta yrityksen toimintaan liittyvästä. Johtajan täytyy osoittaa vastuuntuntoaan. Siilasmaa esittelee omistajuutta vertauskuvalla auton vuokraamisesta. Moni vuokraa auton jossain vaiheessa erilaisiin tarkoituksiin. Hyvin harva kuitenkaan käy pesettämässä vuokraamaansa autoa, koska auto ei tunnu omalle. Tästä omistajuudessa on kyse. Oma työpaikka ei saa tuntua vuokra- autolle, koska tällöin omistajuus puuttuu ja yrityksen eteen ei halua nähdä ylimääräistä vaivaa tai sen kunnosta ei tarvitse pitää aktiivisesti huolta. Omistajuus luo automaattisesti vastuuta toiminnastaan. Suhtautuminen työhön kertoo myös vastuuntunnon tasosta. Mikäli työhön suhtautuu urana, töihin mennään rahan takia, ei itse töiden takia. Mikäli taas työhön suhtautuu kutsumuksena, töihin on kiva mennä tekemään töitä, ei tienaamaan pelkästään rahaa. Raha tulee kutsumuksen seurauksena. Kutsumus synnyttää motivaatiota ja auttaa välittämään. En ole töissä koulun ohessa, koska haluan keskittyä opiskeluihin ja projektityöskentelyyn BisnesAkatemiassa ja omassa osuuskunnassa. Uskon, että aktiivinen tekeminen ja osallistuminen tuottaa tulosta tulevaisuudessa.

Vastuuntunto on huomion kiinnittämistä pieniinkin asioihin. Mikäli pienten asioiden, kuten toimimattoman info- tv:n jättää huomiotta, yrityskulttuuri oppii hyväksymään joitain virheitä ja viallisia toimintamalleja. Vastuuta tulee kantaa kaikesta, jopa hetkellisesti toimimattomasta info- tv:stä. Yrityskulttuuri heijastaa asiakkaisiin, asiakkaat huomaavat yrityskulttuurissa olevat pienet viat. Kulttuuria luodaan olemalla itse roolimalli. Johtajan ei usein tarvitse, eikä edes kannata yrittää johtaa. Johtajan tulee vain osallistua tekemiseen ja tehdä itse aktiivisesti, sillä toimiminen voittaa puhumisen ja johtaminen esimerkin avulla kannustaa muitakin toimimaan. Tämä näkyy vahvasti osuuskuntatoiminnassa. Projektin johtajan tulee aktiivisesti toimia edistääkseen projektin etenemistä, tällöin muutkin projektiin osallistuvat tiimiläiset aktivoituvat työntekoon. Johtajan on hyvä kannustaa vastuuntuntoon, eikä johtajan tule pelätä vastuun antamista. Vastuun antaminen kertoo luottamuksesta ja luottamus synnyttää positiivista yrityskulttuuria.

2. Tosiasioiden tunnustaminen

Vastuunsa tunteva ihminen ei välttele tosiasioita, vaan tiedostaa ja hyväksyy ne. Yrittäjämäinen johtaja myös kantaa vastuunsa, eikä yritä ujuttaa sitä jollekin muulle. Tosiasiat eivät ole huonoja uutisia, on vain huonoa suhtautumista. Siilasmaa sanoo kirjassaan ”Uutisten puuttuminen on huono uutinen. Huono uutinen on hyvä uutinen. Hyvä uutinen ei ole uutinen lainkaan”. Mikäli yritys ei tiedosta huonoja uutisia, se ei tiedä omia kehityksen kohteitaan, vaan antaa niiden rapistua tietämättömyydessä. Hyvä uutinen kertoo vain, mitä on tehty oikein sillä hetkellä, mutta toisaalta yritys tietää jo valmiiksi, mitä on tehty. Huono uutinen sen sijaan voi kertoa asioita, joihin ei ole aiemmin kiinnitetty edes huomiota.

Suhtautuminen huonoihin uutisiin kannattaakin muuttaa kiitolliseksi, jos se ei sitä jo ole. Johtaja, joka on kiitollinen huonoista uutisista, madaltaa yrityksen työntekijöiden uskallusta huonoja uutisia kohtaan. Pahimmassa tapauksessa huonoista uutisista ei uskalleta keskustella tai niitä ei uskalleta edes mainita, jolloin asioihin ei voida puuttua. Hyvä johtaja auttaa korjaamaan huonojen uutisten taustalla olevat syyt, näin johtaja osoittaa aitoa kiinnostusta ja vastuuntuntoa yrityksen asioita kohtaan.

3. Sinnikkyys

Sinnikkyys kannattelee yrittäjämäistä johtajaa vaikeina aikoina. Tosiasioista ei ole pakko pitää, mutta ne on pakko kohdata. Sinnikäs ja positiivinen asenne helpottaa kohtaamista ja auttaa saattamaan ongelman ratkaisuun. Kaikelle on aina ratkaisu, välillä ratkaisu ei ole tyydyttävä, mutta se voidaan silti ratkaista. Ajattelumallilla ”vaikeuksista selvitään aina”- pääsee jo pitkälle. Haasteisiin on helpompi lähteä etsimään ratkaisua, kun yrityskulttuuriin on iskostunut ajatus siitä, että vaikeuksista selvitään aina. Jos vaikeuksia ei voida ylittää, ne tulee kiertää. Sinnikäs johtaja näkee haasteet oppimisen paikkoina.

4. Riskien hallinta

Yrittäjä ottaa riskejä. Mitään uutta ei voi koskaan saavuttaa, jos ei tutki tulevaa ja mieti uusia mahdollisuuksia. Uuteen liittyy aina jonkinlainen riski, sen takia onkin tärkeää valita analyyttisesti ne riskit, joihin yrityksesi tulee tarttumaan. On hyvä pitää mielessä riskien kokoluokka ja hahmottaa skenaarioajattelun avulla erilaiset lopputulokset, joihin riskin ottaminen voi johtaa. Listaa myös ne riskit, joita et ota! On tärkeää muistaa, miksi ei ole ottanut jotain riskiä ja mitä sen ottamisesta olisi voinut skenaarioajattelun mukaisesti seurata. Osuuskuntatoiminnassamme riskit ovat varsin pieniä, mutta heittäytyminen pois omalta mukavuusalueeltaan ja pienen riskin lisääminen tuovat mukavaa boostia oppimiseen.

5. Opinjano

Jokainen haaste on uusi tilaisuus oppia. Vastoinkäymiset ja epäonnistumiset tulee aina nähdä oppimisen tilaisuuksina, ja niistä kannattaakin ottaa kaikki mahdollinen irti. Opinjanoa kannattaa tartuttaa muihin, sillä yrityskulttuuri voi paljon paremmin, kun kaikki haluavat kehittyä tekemässään työssä. Osuuskuntatoiminnassa opinjano on yksi perusominaisuus, koska lähtökohtaisesti kaikki haluavat oppia. Tämä sama oppimisen nälkä täytyy kuitenkin viedä mukanaan työelämään opintojen jälkeen.

Jos lakkaa oppimasta, lakkaa elämästä. Johtajakaan ei saa lopettaa oppimista, sillä silloin kehityksestä voi jäädä jälkeen. Johtajan tulee pysyä ajan hermoilla ja osata perusteita monesta eri kokonaisuudesta ymmärtääkseen erilaisten yrityksen osien toimintaa paremmin. Siilasmaa kertoi, kuinka hän opetteli lisättyyn todellisuuteen liittyviä kokonaisuuksia ja kannusti muutakin organisaatiota opiskelemaan aiheeseen liittyen. Oppimista ei voi koskaan delegoida, et voi saavuttaa samanlaisia tuloksia kuin itse oppimalla. Kukaan ei voi oppia puolestasi ja siirtää opittua tietoa sinuun usb-tikulla. Oppimisen halu lähtee sisältäpäin, jos halua ei tunnu löytyvän, voi kelata taaksepäin ja miettiä, ajaako vuokratulla autolla vai omalla.

6. Herpaantumaton fokus

Kaikki yrityksen toiminta tiivistyy yrityksen tuotteisiin ja asiakkaisiin. Toiminta on suunniteltava fokuksen näkökulmasta, sillä erilainen herpaantuminen on aistittavissa. Yrityskulttuuri heijastaa suoraan asiakkaisiin, yhteen hiileen puhaltaminen näkyy, mutta asiakas aistii myös erimielisyydet. Kannattaakin kiinnittää huomiota hyvinvoivaan yrityskulttuuriin. Pieniä palon alkuja syntyy jatkuvasti, eikä niiden kaikkien sammuttamiseen voi keskittyä samaan aikaan, koska tällöin ei jää aikaa millekään uudelle, eikä vanhoja paloja saada tukahdutettua riittävän tehokkaasti. Priorisointi on avain onneen. Tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen lievittää stressiä ja auttaa keskittymään oleelliseen. Tehtäviä on helpompi delegoida tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan. Näin palot sammuvat tasaisesti eikä liekkimerta pääse syntymään. Mikäli haluat lukea hieman lisää fokukseen liittyvästä teemasta, lue Kung Fu Pandasta kohta ”elä hetkessä”, jossa kerron esimerkiksi, ettei eilisen resepteillä luoda huomisen bisnestä.

7. Katse taivaanrantaan

Kaiken kiireen ohella, sammuttaessasi edellä mainittuja tulipaloja, sinun tulee muistaa pitää katse horisontissa. Ylin johto kantaa vastuun tulevaisuudesta, joten yrittäjämäinen johtaja pitää tulevaisuuden tiukasti mielessään. Mikäli johtaja ei katso tulevaisuuteen, kuka katsoo? Kilpailijoita on turvallisempi katsoa taustapeilin kautta, kuin seurata yhä kauemmas loittonevia takavaloja. Turvallisuudentunteeseen ei kuitenkaan voi nojautua, siitä hyvänä esimerkkinä toimii Nokia. Koko ajan on löydettävä uusia mahdollisuuksia ja otettava hallittuja riskejä, jotta ei joudu seuraamaan muiden loittonemista.

8. Mukavien ja arvostamien ihmisten tiimi

Tämä kohta on kaikkein lähinnä osuuskuntatoimintaa, sillä toimimme jatkuvasti tiiviissä tiimissä, jonka tulee tulla toimeen. Tiimi kohtaa yhdessä sekä voiton että häviön, niitä ei koskaan jätetä yksin kenenkään harteille. Tiimin onnellisuus muodostuu hyvistä ihmisistä ja tiimin jäsenistä, keskinäisestä luottamuksesta. On todistettu, että tyytyväiset tiimiläiset tekevät parempaa työtä pidempään kuin tyytymättömät. Lojaalius ruokkii lojaaliutta, on parempi olla rehti kuin pyrkiä ajamaan vain omaa etuaan. Tiimi toimii parhaiten, kun tiimin jäsenten välillä on vahva luottamus ja jokainen toimii reilusti muita kohtaan.

Menestyksen avain on tiimi, joka nauttii siitä mitä tekee. Johtajan tulee aina muistaa, että johtaminen pelon voimalla ei toimi, eikä johda hyvään lopputulokseen. Tiimi on toimiva, kun se ei ole liian jäykkä ja muistaa rentouden. Nauru saa ajattelemaan tuloksekkaammin, se lievittää jännitystä ja hälventää levottomuutta. Jo pelkkä pukeutuminen voi johtaa parempiin lopputuloksiin, puku ei aina ole kaikista tuottavin vaihtoehto. Lopuksi täytyy muistaa, että erimielisyyksiä syntyy aina, mutta suuttuminen on mahdollista vain silloin, kun sen sallii itselleen. Erimielisyyksien ei saa antaa mennä henkilökohtaisuuksiin, vaan ne täytyy pitää asiatasolla. 

9. Kysy miksi

On tärkeämpää kysyä miksi, kuin mitä. Kysymyksillä on oleellinen ero, joka vaikuttaa vastaukseen ja lopputulokseen. Jos kysyt tiimiltäsi, mitä he ovat saaneet aikaan viime viikon aikana, saat vastaukseksi listan asioista, joita he ovat tehneet. Kysy sen sijaan miksi he ovat tehneet kyseiset asiat, sillä silloin tiimin on pakko käyttää aikaa vastauksen miettimiseen. Vastaus antaa myös paljon oleellisempaa tietoa, kuin vain listan tehdyistä asioista. Vastaus voi kertoa esimerkiksi, mitä asioita tiimi on kokenut tärkeiksi hoitaa tai mihin he ovat keskittäneet huomionsa. Näin on helpompi ymmärtää, mitä tiimi ajattelee projektissa meneillään olevista tehtävistä ja niiden tärkeydestä. Miksi- kysymys kertoo myös vastaajan valmistautumisesta tilaisuuteen, sillä vastaus on huomattavasti vaikeampi muotoilla, jos asiaa ei ole pohtinut etukäteen. 

10. Älä lakkaa unelmoimasta

Kaikki alkaa unelmastaPohdiskeluani unelmoimisesta voit lukea enemmän Kung Fu Panda- tekstistäni. Tärkeintä on muistaa, miksi unelmoimme. Unelmoiminen on toive tulevasta. Ilman unelmoimisesta emme voi saavuttaa koskaan mitään uutta. Yrittäjähenkisen ajattelun mukaan ”jotkut näkevät asiat sellaisina kuin ne ovat, ja kysyvät miksi. Minä unelmoin sellaisesta, jota ei ole koskaan ollutkaan, ja kysyn miksi ei?”. Kaikki uuden rakentaminen on yrittämistä. Jos ei yritä, ei voi epäonnistua, mutta ei onnistuakaan. Epäonnistuminen auttaa onnistumaan. Muista uskaltaa unelmoida ja yrittää.

 

”Mitä enemmän harjoittelen, sitä useammin minulla on tuuria.”

Leave a Comment